4. lokakuuta 2015

Aakkoshaaste

Sunnuntaipostausten aiheiden puutteessa ajattelin etsiä erilaisia tageja toteutettavaksi, koska taannoin arvonnassa moni halusi tietää lisää minusta. Joten näiden avulla on ehkä vähän helpompi saada jaettua tietoa. Jos tiedätte/olette tehneet jotain hauskoja tageja niin linkatkaa ihmeessä kommentteihin.

Aakkoshaasteen olen viime kuukausina nähnyt muutamissa blogeissa, joten ajattelin kokeilla myös tehdä sen. Tässä haasteessa ideana on kertoa jokaisen aakkosen kohdalle jotain itsestään. Joihinkin oli vaikeampi keksiä, joten osa voi olla vähän randomeita. Kuvituksena käytin andthatswhoiam kuvia. Niistä tein kauan sitten omia postauksiaan, jotka löytyy tuolta: 1, 2, 3, 4. Noita vanhoja postauksia katsoessa oli kyllä kiva huomata, ettei kaikki niistä enää pidä paikkaansa.


Allergia, olen allerginen aika monelle asialle. Pähkinöille, melkein kaikille hedelmille ja vihanneksille raakana, kypsennettynä voin niitä syödä, useille siitepölyille, hunajalle, kissoille... Muuten pärjään, mutta hedelmiä mun tekee mieli aivan tajuttomasti. Osa aiheuttaa suoria oireita, osa salakavalasti tekee ihottumaa jonkin ajan päästä jalkoihin, käsiin ja vatsaan. Voisin vaihtaa vaikka karkit pois loppuelämäkseni, jos saisin vain syödä hedelmiä sen tilalla.

Bloggaaminen on ollut tärkein harrastukseni vuosia ja on kosmetiikkahörhönä on kiva jakaa kokemuksiaan muille, vaikken mikään meikkitaituri olekaan. Toki täällä korvessa asuvana olen vähän ulkopuolinen, lähes kaiken happeningin ollessa etelämmässä, mutta olenkin aina ollut se yksinäinen susi, joten olen tottunut siihen.

Cold Brew, kokeilin tehdä kotona kesällä tuota hittikahvia ja olihan se hyvää. ^^ Talvella vilukissana pysyttelen lämpimässä kahvissa, mutta ensi kesänä taas täytyy tehdä.

DeviantArt, olen ollut jäsen 6 vuotta ja se on minulle paikka jakaa taidekuviani, sekä toki katsoa muiden mahtavien taiteilijoiden tuotoksia.

Eläimet ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Ihan pikkutytöstä asti olen ollut eläinrakas ja omistanut myös lemmikkejä laidasta laitaan vuosien varrella. Koiria, jyrsijöitä, frettejä, akvaarion, terraarioeläimiä. Yksin asuessani minulla ei ole ollut lemmikkejä, maalaisjunttikoiranikin jäivät vanhemmilleni, koska en halua poistaa niiltä maaseudun vapautta, tuomalla niitä kaupunkiin kerrostaloon asumaan. Siellä ne ovat kuitenkin pennusta asti asuneet. Viime aikoina tosin on tuntunut taas siltä, että olisi kiva olla vaikka fretti vipeltämässä täällä seurana.


Festarit! Must juttu kesällä päästä ainakin yhteen, mieluiten useampaankin. Riippuu aina onko missään mitään hyviä esiintyjiä. Lempparini on kuitenkin Ruisrock, koska se on hienolla paikalla, tilaa on riittävästi, tunnelma loistava ja Turku nyt muutenkin on vaan niin ♥

Grunge, ysärilapsena meikkityyli ja tyyli yleensäkin vetoaa minuun. Ennen ehkä oli vähän "nolompaa" olla ysärityyliä, mutta nyt kun se on muotia niin se on sosiaalisesti hyväksyttävämpää. Ja syksy varsinkin mahdollistaa grungemeikit hienosti.

Hiukset, minulle tärkeä asia ja tärkeä osa minua. Olen siitä hyväonninen, että minulla on aina ollut paksut hiukset. Vaikken muuten pidä itseäni erityisen kauniina, niin ainakin hiuksiin olen ollut tyytyväinen useimmiten. Keväästä asti hiuksiani on lähtenyt kuitenkin normaalia enemmän ja pelkään niiden ohenemista. Nyt lähtö on hieman vähentynyt, joten ehkä se oli vain stressistä johtuvaa.

Instagram on blogien ohella toinen aktiivisesti seuraamani juttu. Sinne on kiva jakaa kaikkea pientä heti(instantly), kuten sen nimestäkin ymmärrän. Harmi vain, että sekin on mennyt siihen malliin, että monet käyttävät instakuvien käsittelyyn tunteja, mikä ei mielestäni ole sovelluksen idea. Ennemmin toivoin edes yhtä paikkaa, jossa ei olisi ylikäsiteltyjä kuvia, vaan juuri niitä elämän pikkuisia hetkiä rennommin esitettynä ja aidompana. Mutta what is worth doing is worth overdoing... Onneksi useimmilla suomalaisilla instagrammaajilla ei ole vielä lähtenyt homma lapasesta.


Jännittäminen. Jännitän hirmu helposti ja stressaan asioista. Taustalla jyllää sosiaalisten tilanteiden pelko ja pahimpina päivinä jo kaupassa käyminen on haaste. Jännästi työssäni se hälvenee, kun tavallaan olen selkeässä roolissa, mutta siviilinä usein on ongelmia. Asiaan liittyen kärsin myös stressivatsasta.

Koulu, laitos, josta en pidä sitten yhtään. Siksi tuskin ikinä enää opiskelen, vaikka kaikki yllyttävät lähtemään vielä opiskelemaan. Ei. Yläaste ja lukio jättivät sellaiset traumat, etten enää kouluun mene, ellei ole aivan pakko. Kouluympäristö ja opetustilanteet aiheuttavat minulle stressiä, tungetaan parikymmentä nuorta samaan huoneeseen keskenään, vaikkei kukaan oikeasti haluaisi olla siellä muiden, kuin kavereidensa kanssa. Siksi opiskelin ammatiksenikin tuollaisen vähän jokapaikanhöylän, että työllistymisvaihtoehdot olisivat laajat.

Liikunta on tullut tärkeäksi osaksi elämääni. Koululiikunta sai minut inhoamaan kaikkea liikkumista pitkäksi aikaa, lähinnä, koska muut oppilaat ilkeilivät ja pilkkasivat. Ja ylipäätään liikkumisen arvostelu, en ole koskaan ollut nopea tai notkea, joten vaikka yrität parhaasi niin saat huonoja numeroita, koska olet liian hidas. Mutta koulumaailmasta pois päästyäni olen voinut huomata, että liikkuminen on kivaa. Etenkin lenkkeily toimii rentoutumiskeinona, jossa ei tarvitse ajatella hetkeen mitään ikävää.


Musiikki on ollut minulle aina voimavara, josta löytyy apua jokaiseen tilanteeseen. Kun maailma murjoi eniten teininä, selvisin musiikin avulla. Kuuntelenkin musiikkia pitkin päivää Spotifysta, radiota en voi sietää. Liikaa puhetta, liikaa mainoksia, liikaa samoja biisejä päivästä toiseen ja eritoten liikaa musiikkimakuuni sopimatonta musiikkia.

Nere, nuorin koiristani, mutta seniori jo sekin, ikää 9 vuotta.

Oriflame arvatenkin. Olen ollut mukana pian 4 vuotta ja mukava harrastus on tuonut minulle paljon uusia kokemuksia ja ystäviä. Oriflame-yhteisö on tiivis ja sinne on helppo päästä mukaan, kirsikkana kakun päällä ovat kaikki kivat tapahtumat.


Puhelin, tuo paholaisen keksintö, ainakin minun mielestäni. Puheluiden osalta siis. Viestit ja sovellukset yms. on jees. Mutta mulla on puhelinkammo ja ennemmin laitan viestin tai tapaan kasvokkain kuin soitan. Se ehkä juontaa juurensa siitä, että yläasteikäisenä yksin kotona ollessa usein sain mahdollisesti pilasoittoja tai mitä lie olivatkaan. Puhelimesta kuului vain epämääräisiä pelottavia mölinöitä, joskus soittaja oli joku känninen akka, joka raakkui puhelimeen ja löi luurin korvaan. Olin silloin arka ja nuo puhelut pelottivat hurjasti talvisin pimeällä yksin kotona.

Queen, legendaarinen bändi ja ainoa Q:lla alkava asia, jonka keksin. En ole juurikaan kuunnellut, mutta erästä idoliani usein verrataan Freddie Mercuryyn.

Romi, edesmennyt koirani. Edelleen ikävöin lähes päivittäin, etenkin kun Romi lähti niin äkkiä. Sillä oli ollut pernassa kasvain tietämättämme ja se alkoi vuotaa, Romi piti lopettaa heti, koska se ei olisi selvinnyt matkaa Hämeenlinnaan, jossa oli lähin mahdollisuus leikata se.

Star Stable Online, lempipelini ja sitä kautta olen saanut paljon ystäviä, joita olen tavannut ihan oikeassa elämässäkin. Me pelaillaan yhdessä ja muuna aikana sitten jutellaan WA:ssa. Vaikka se ehkä vaikuttaa lasten peliltä, on siellä hurjasti aikuisiakin ainakin suomiservereillä.

Tuli, sitä olen pienestä asti pelännyt jostain syystä. Ehkä noloa tunnustaa, etten uskalla sytyttää tulitikkua, koska liekki on niin lähellä sormia. Kyllä sen saan sytytettyä, jos on aivan pakko, mutta mieli tekisi vain heittää se pois kädestä. Sama sytkärien kanssa, käytän vain sellaisia pitkävartisia sytkäreitä. Tulipalot kammottavat minua erityisesti, pienenä näin niistä usein painajaisia. Niissä huoneeni syttyi palamaan ja jäin parvisänkyyni jumiin koko huoneen ollessa liekeissä.


Uni, yksi lempiasioitani, mutta minulle sen saaminen on hankalaa. Pyörin joskus tunteja sängyssä, koska ajattelen liikaa kaikkea joutavaa. Ennen otin melatoniinia siihen ja se auttoi jonkin aikaa, kunnes varmaan totuin siihen liikaa ja olisin voinut ottaa koko purkin kerralla ja silti olla hereillä yön. Lopetin sen syömisen puolisen vuotta sitten. Otan sitä vain jos oikeasti on pakko nukahtaa. Nykyään laitan puhelimesta kuulumaan podcasteja, lähinnä JennaJulienin ja Shane And Friends:in ja kun keskityn kuuntelemaan niitä, ei päässä pyöri mitään ja pystyn nukahtamaan aika nopeasti.

Valokuvaus on ollut harrastuksenani 10 vuotta ja halusin siitä joskus ammatinkin, mutten päässyt opiskelemaan alaa. Harmi vain blogikuviin ei usein ole aikaa panostaa niin paljon kuin ottamiini taidekuviin ja kamerakin alkaa hajota käsiin, eikä enää aina tarkenna kunnolla.


World Wide Web, loistokeksintö, ei voi muuta sanoa.

X, yhden lempiartistini tunnus eli siis IAMX:n Chris Cornerin. "The meaning of the X, according to the founder, is ever changing like a variable in a mathematical equation." Eiköhän me kaikki muututa koko ajan niin kuin X, ei ole päivää, jolloin olisimme aivan samanlaisia kuin eilen.

Youtubea katson nykyään enemmän kuin telkkaria. Siellä on aina kivaa sisältöä ja uutta materiaalia, eikä uusintoja uusintojen perään, kuten telkkarissa.

Zorro on mun toisen koiran nimi. Zorro on 11 -vuotias.

Åbo, tulikin jo tuossa ylempänä, mutta lempikaupunkini suomessa, etenkin kesällä.

Äiti, aina tukena ja turvana, loistavaa shoppailuseuraa. Oon aina ollut äidin tyttö ja veljeni taas enemmän isin poika.

Ötökät, pelkään niitä, inhoan niitä ja en halua niitä lähelleni. Eniten inhottaa hämähäkit ja kaikki pistävät. Samoin kärpäset, tosin ne lähinnä ärsyttävät. Näin syksyisin niitä tulee päivittäin noin kymmenen jostain raosta sisälle, vaikka ikkunat ja ovet ovat kiinni. Sitten ne pörräävät lampuissa sun muissa ihan hulluna ja vaikka tapat miten monta tahansa, aina löytyy jostain lisää.

8 kommenttia:

  1. Miulla oli myös tuli pelko. Olin ihan kauhuissani, kun leirillä piti sytyttää kynttilä ja suosin yläasteelle asti niitä pitkävartisia tikkuja. Nyt onneksi olen päässyt siitä yli, mutta vesi pelottaa vieläkin elementtinä. Mie en tykkää yhtään puhua puhelimessa, mieluiten kasvotusten tai sitten viesteillä/sähköpostitse. Ja sähkölaitteet on myös sellaisia, etenkin uudet, että ne pelottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa kuulla, etten ole ainoa. Paitsi vettä en pelkää vaan se on lempielementtini. Uudet sähkolaitteet myös vähän jännittää kun ei tiedä onko ne kunnollisia ja sitten jos sellainen syttyy palamaan tai vastaavaa.

      Poista
  2. Apua, varmasti aika inhottavaa tuo, että voi syödä hedelmiä. Ei osaa itse edes kuvitella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, sitten kun usein näkee kaikkia kuvia hedelmäsalaateista sun muista niin tekis mieli ihan kauheasti. Joskus kun ei voi vastustaa kiusausta, syön niitä, joista tulee vain ihottumaa, mutta siitä kärsii sitten seuraukset jälkeenpäin. :D

      Poista
  3. Yhdyn tohon puhelimessa puhumiseen. Jos mun pitää hoitaa joku "virallinen" asia, jonka vois hoitaa nopeesti puhelimitse, hoidan sen pitkään kaavan mukaan menemällä paikan päälle. Ku jos ne ei ymmärräkkään mua tai mää niitä niin sit voi ainaki käsillä elehtiä tai piirtää kuvan :D Kavereiden kanssa en taas aina jaksa keskittyä vaan huomaan ajattelevani jotain ihan muuta, mitä ei siis tapahdu jos ollaan face to face.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama homma noitten virallisten asioiden kanssa, just se pelottaa eniten, ettei ne ymmärrä tai en keksi vastausta tarpeeksi nopeasti. Livenä voi eleillä yms. osoittaa, että miettii hetken, mutta puhelimessa tulee vaan sellanen awkward hiljainen hetki. :D Etenkin kauheaa on ollut nyt hakea uutta työpaikkaa kun osa työnantajista soittaa ja sitten siinä pitää yrittää sössöttää hyvä ensivaikutelma pelkän äänen avulla.

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Kiva kuulla niin voi tehdä niitä lisää kun niistä kerran tykätään :)

      Poista