Hupsista, nämä postaukset jäivät vähän kesken kun en ole ollut kotona näin sunnuntaisin ennen kuin tänään viimein. Yritin ajastaa postauksia, mutta se ei toiminut niin luovutin suosiolla. Yritän jatkossa sunnuntaisin tehdä postauksia jos vain ehdin julkaista ne, kaikenlaisia haasteita on kertynyt kirjoiteltavaksi ja laser-kuulumisetkin pitäisi päivittää jos ne enää ketään kiinnostavat. Käydään tähän väliin ensin viime vuoden tekemiset loppuun.
Syyskuu 2016
Flunssasta huolimatta synttärit olivat heti kuun alussa ja niitä juhlistin ystävien kanssa läheisessä kuppilassa muutamalla käyden. Sen jälkeen ilta jatkui leffalla ja pizzalla sekä hieman kuohuvaakin oli mukana. Kynnet piti laittaa tietenkin sävy sävyyn kestosuosikillani Oriflamen Pink Diamondilla.
Pian synttäreiden jälkeen olikin Oriflamen Wellness On The Road tapahtuma, jossa kävin kuuntelemassa luentoja Wellness kirjan kirjoittaneelta Patrik Borgilta ja Oriflame urheilija, aerobicin maailmanmestari, Jouni Viitaselta. Muitakin vähemmän tunnettuja luennoitsijoita oli paikalla ja päivä oli mielenkiintoinen. Sain Oriflame-kirjaani myös Patrikilta nimmarin, mutta perinteisesti nimeni on väärin kirjoitettu. 99% nimmareissa nimeni kirjoitetaan väärin. Yleensä se on Hanne, joskus Helena tai Anneli... Kotimatkalla sattui vielä kohdalle Aurajoen tyhjäystapahtuma, jossa sukeltelijat keräilivät kaikkea sinne heitettyä kamaa pois. Kunpa ihmiset joskus oppisivat, etteivät viskoisi sinne kaikkea tai ylipäätään luontoon roskia.
Turun päivänä seikkailin kaupungilla ja Kirjastosilta muutettiin sateenkaaren väreihin päivän ajaksi. Illan huipensi upea ilotulitus, josta ei ole kuvia, videon kyllä otin siitä. Se oli näin maalla asuneelle todella iso ilotulitus, hyvä kun en ekasta jättipamauksesta horjahtanut Aurajokeen siinä reunalla kuvatessani. Siellä mistä olen kotoisin on käsitys ilotulituksesta se, että ammutaan jotain kissanpieruja K-marketin katolta. :D
Viimeiset hyvästit vielä Kupittaan eläimille ennen kuin ne lähtevät talvisijoituspaikkoihinsa. Ensi kesänä taas nähdään!
Syksy teki tuloaan vahvasti ja iltainen Föriajelu oli tunnelmallinen. Äiti oli tuolloin käymässä ja vein hänet ensimmäistä kertaa Förille.
Puut saivat kauniin sävyn ja uskaltauduin kauppahalliin tutkimaan mitä herkkuja sieltä löytyy. Jos olisin rikas, hakisin varmaan jatkuvasti sieltä ihania laatutuotteita ja onhan itse halli todella tunnelmallinen. Aikamatka menneisyyteen. Suosikkini on myös Pieni Turkukauppa hauskoine matkamuistoineen ja vintage-tyyppisine esineineen. Siellä voisi viettää tunteja tutkimassa tavaroita. Muut kuvat ovatkin syksyisestä Turusta kun säiden hieman viilennyttyä oli mukava kierrellä eri paikoissa ilman, että läkähtyy.
Lokakuu 2016
Lokakuussa matkailin taas vanhempien luo ja sattumalta Keskisellä oli Oriflame Passion -tapahtumasta tuttu Mika Ikonen. Hänen tyyliinsä ja ääneensä ihastuin jo tapahtumassa niin oli kiva taas kuulla livenä häntä ja Mikalla oli myös halaustavoite halata 5000 ihmistä ja katsojatkin pääsivät siten halimaan. Minä kahdestikin, eka esityksen jälkeen ja sitten vielä nimmaria hakiessa. Ja katsokaahan taas mitä nimmariin on kirjoitettu. :D
Koirien kanssa touhutessa meni myös iso osa reissusta tietenkin. Valitettavasti kauniissa rapsakassa syyskelissä tehdyt lenkit jäivät viimeiseksi kerraksi Neren kanssa, mutta tuolloin en vielä tiennyt siitä.
Turkuun palatessa kävelin katselemaan Mauri Kososen Elements videotaideteosta Kaasukellon kaasupallolle. Viitisen minuuttia kestävä esitys pohjautuu muinaisiin elementteihin ja on todella hieno. Myös toissavuoden esitys Window Of The Sun oli näkyvillä, palloa sai käydä katsomassa ilmaiseksi lokakuusta maaliskuuhun. Toivottavasti taas tänä vuonna kenties uuden teoksen voimin?
Marraskuu 2016
Talvi saapui Turkuun, ensimmäinen talveni täällä. Superkuuta piti tietenkin lähteä katsomaan aiheeseen sopivasti Kuuvuorelle. Pimeällä siellä on vielä upeammat maisemat kunhan vaan katsoo, ettei tipahda kalliolta, koska pudotus on korkea.
Toinenkin erikoinen ilmiö sattui kohdalle eräänä päivänä, nimittäin tuplasateenkaari ja onnistuin kuvaamaan sen vielä tuomiokirkon yllä.
Satumainen Joulunavaus oli myös ensimmäiseni, siellä oli tutkittavaa niin paljon, ettei kaikkeen ehtinytkään. Tuomiokirkon joulukuusen valojen sytytys, jouluparaati Jokke Jokijunan johdolla, joulumarkkinat, joulutori, Hansan joulukaruselli, Sokoksen ja Stockan ihastuttavat jouluikkunat sekä Robin sytyttämässä joulupukin ja lumikuningattaren kanssa jouluvalot. Joku ehkä saattoikin paikalla ollessa tunnistaa lumikuningattaren, sehän on Fashioned In Finland -blogin Nea. Lopuksi vielä oli turun lahja kaupunkilaisille eli satusillat. Kirjastosillalla oli satumaista musiikkia ympäri vuorokauden ja Teatterisilta oli koristeltu 200 joulukuusella muodostaen kuusikujan. Kuja oli valaistu valonheittimillä ja tietenkin myös musiikkia oli. Todella kaunista.
Joulukuu 2016
Joulukuu alkoi huonoilla uutisilla kun aamulla klo 7 sain puhelun, että koirani Nere on kuollut. Sen takia joulukuussa en tehnyt juuri mitään, hyvä kun sängystä ylös pääsin, mutta jouluaattona kuitenkin jaksoin sen verran ryhdistäytyä, että menin katsomaan massiivisin turvajärjestelyin olleen joulurauhan julistuksen. Sen jälkeen oli vaikea matka vanhempien luokse jouluksi. Siellä ensimmäisen kerran iski lopullisesti vasten kasvoja, ettei Nereä enää ole ovella vastassa. En enää koskaan näkisi sitä.
Takaisin kotiin tultuani kuitenkin keräsin itseni taas ja lähdin tuomiokirkolla olleeseen uuden vuoden avaukseen. Vähän myöhästyin tulitaide-esityksistä ja muista vastaavista typerän pääni takia, koska sosiaalisten tilanteiden pelkoni harasi vastaan. Kesällä jo menetin keskiaikamarkkinat ja kansainväliset markkinat sen takia kun en saanut itseäni ovesta pihalle, nyt pakotin itseni lopulta lähtemään. Kerkesin juuri katsomaan kun Joulutarina näytettiin jättiscreeniltä. Penkkejä ei vain ollut, joten lähdin käppäilemään kaupungille siihen asti kunnes oli keskiyön ilotulituksen aika. Siitä ei taas ole kuvia, mutta video kyllä.
Sellainen oli viime vuoteni, ehkä jatkossa teen satunnaisesti tällaisia postauksia pitkin vuotta, nyt ainakin saisi alkuvuodesta jo omansa jos nämä nyt kiinnostavat ketään edes. Mutta kirjoittamalla mukava muistella mitä tuli tehtyä ja instaa seuraamattomatkin lukijat saavat hieman koostetta tapahtumista.
Minua ainakin kiinnostaa, kun katsoin noita kuvia, niin yhtäkkiä tuntui, että joulusta olisi jo ihan hirmuisesti aikaa, ja onhan siitä kohta neljä kuukautta, joten ei ihme.
VastaaPoista