Keväisen pirteä I Love... tuulahdus + Arvonta

Sain jokin aika sitten postissa paketin, josta paljastui erittäin pirteitä tuotteita. Pakettia avatessa ulkona satoi vettä ja oli synkkää, mutta nämä tuotteet saivat heti mielen pirteämmäksi ja katseen kohti kesää. Setti sopii hyvin kevääseen, koska nyt on aika puistella talven pölyt ja alkaa laittaa ihoa kesäkuntoon näillä herkullisen tuoksuisilla tuotteilla.

Pink Marshmallow on mielestäni I Love... -tuoksuissa herkullisin uutuus aikoihin, ellei jopa suosikkini kaikista. Tuoksuahan ostin joskus taannoin jo suihkugeelinä Keskiseltä, mutta sokerikuorinta on aivan uusi. Syötävässä muodossa en vaahtokarkeista juuri välitä, niistä tulee aina maha kipeäksi, mutta tuoksuna I Love... onnistui tekemään siitä jotain erittäin herkullista. Aikaisemmin tituleerasin tuoksun "köyhän naisen snow fairyksi(Lush)", vaikkeivat tuoksut identtisiä ole, mutta Pink Marshmallow on juuri sellainen samantyylinen sokeripommi, tosin huomattavasti edullisempaan hintaan.

Lemon Sorbetiin ihastuin jo ihan sen pirteän värin takia, kuten olen aikaisemminkin sanonut, on keltainen suhteellisen harvassa kosmetiikkatuotteissa. Vaikka on keltaisiakin pakkauksia viime vuosina alkanut näkymään enemmän. Joka tapauksessa aurinkoisen pirteät tuotteet tuoksuvat nimensä mukaisesti sitruunalta. Pakko sanoa, että niissä on se sitrustuoksuille tuttu hieman teollisen muovinen vivahde, mutta seasta erottaa kyllä aidon kirpsakan tuoreen sitruunan tuoksun.

Merkin suihkugeelit ovat edullisia, mutta laadukkaita. Tuoksu on voimakas ja ne ovat saippuattomia, pH tasapainotettuja ja ihoystävällisiä sisältäen hedelmäuutteita ja hoitavaa provitamiini B5:tä. Virallisesti tuote on kylpyvaahto, mutta ammeen puuttuessa niitä voi aivan hyvin käyttää suihkugeelinä ja ne myös vaahtoavat runsaasti. En ole huomannut niiden erityisemmin kuivattavan ihoakaan. Ja herkullinen tuoksu jää iholle pitkäksi aikaa.

Minulle aivan uusia tuotteita ovat ihanalta näyttävät Whipped Sugar Scrubit. Merkiltä olen käyttänyt tavallisia kuorintoja, mutten koskaan tällaisia "vatkattuja". Enkä kyllä ole muutenkaan tainnut millään merkillä nähdä vastaavaa. Ja katsokaa noita pakkauksia, kivan retrovivahteisia. Tulee mieleen hieman jotkin Soap & Gloryn pakkaukset. Noita pitää suihkussa esillä mielellään. Purkki lupaa kätkeä sisäänsä superluonnollisia kuorinta-aineita, puhdistusaineita ja kosteuttajia, ollen samalla ultravaahtoava.

Purkin avauduttua paljastuu hyvin erikoisen koostumuksen omaava kuorinta-aine. Lemon Sorbet on lisäksi tooodella kirkasta, koska tuohonkin kuvaan jopa vähensin saturaatiota ja silti se loistaa kuin aurinko. Tuttuun tapaan kuorinnoissa on voimakas tuoksu, joka tulvahtaa purkin avatessa esiin.

Tuotetta käteen kuopaistessa tulee ainutlaatuinen koostumus vielä paremmin esiin, sitä ei oikeasti voi kuvailla kunnolla. Kuorinta on aika tahmaista, hieman venyvääkin, silti juuri sellaista vatkatun ilmavaa.

Iholle levittäminen on paksusta koostumuksesta johtuen aika työlästä, kuorintaa neuvotaan levittämään pyyhekuivalle iholle, mutta otin kyllä aavistuksen vettä mukaan helpottaakseni levitystä. Voide kuorruttaa jalat ohuelti ja samalla seasta paljastuu isohkoja rakeita, jotka muistuttavat kovasti sokerikiteitä. Niitä on melko harvakseltaan, mutta hyvin hieromalla kuorinnalla saa ihan hyvän lopputuloksen. Karkeiden kuorintojen ystäville tuote ei ole, mutta jos kaipaat kevyempää kuorintaa, niin se on passeli. Ja hauska käyttää koostumuksen takia. Kuorintaa suositellaankin vaikka päivittäiseen käyttöön. Kosteuttavan koostumuksen ansiosta iho ei kuivu, vaan tuntuu oikein hyvältä ja sileältä huuhtelun jälkeen. Iho myös tuoksuu miedosti.

I Love... tuotteita voi ostaa monesta paikasta, suurimpina Anttilat, Sokokset, Citymarketit ja Stockmannit, mutta tuotteita näkyy usein pienemmissäkin kaupoissa.

Ja kuten ehkä huomasitte, on ylimmässä kuvassa kaksi Pink Marshmallow -suihkugeeliä. Minulla on omassa käytössäni se aikaisemmin itse ostamani pullo ja nyt sain toisen samanlaisen. Litra samaa suihkugeeliä on aivan liikaa yhdelle naiselle, joten haluankin nyt ilahduttaa yhtä lukijaani tuolla avaamattomalla suihkugeelillä.

Osallistuaksesi arvontaan sinun täytyy olla blogin julkinen lukija bloggerissa tai bloglovinissa, liittyä voit sivupalkista. Kerro kommenteissa kumpi tuoksuista kiinnostaisi sinua enemmän ja käyn arvonnan jälkeen ostamassa pakettiin mukaan sen tuoksuisen sokerikuorinnan. Mukaan saattaa tulla myös muita keväisiä ylläreitä ;) Muistathan liittää mukaan myös sähköpostiosoitteesi. Arvonta on käynnissä viikon eli 5.5.16 klo 23.59 saakka ja voittajaan otetaan yhteyttä parin päivän kuluessa arvonnan jälkeen. Lähetän palkinnon vain suomeen.


*Tuotteet saatu testiin*

Eyebrow Marker

Tämän kevään yksi mielenkiintoisin uutuus Oriflamella oli Eyebrow Marker eli kulmatussi. Monestihan kulmat tehdään geelillä, kynällä tai puuterimaisella tuotteella, kulmatusseja olen nähnyt suomen markkinoilla harvemmin. Kulmatussi lupaa tehdä kulmista tarkkarajaiset helposti, tahraamatta ja ollen samalla luonnollisen näköinen sekä kestävä. Olen siitä onnellisessa asemassa, että minulla on luonnostaan aika hyvät kulmat, eivätkä ne vaadi paljon meikkailua. Oikeastaan ennen en meikannut niitä mitenkään, saatoin vain laittaa kirkasta kulmageeliä vähän pitämään niitä aisoissa. Karvojen elämänkaaresta riippuen kuitenkin joskus kulmissani on isompia tai pienempiä aukkoja, jotka kaipaavat paikkailua. Usein hieman väritän kulmiani puuterimaisella tuotteella, mutta niillä ei saa tehtyä aitoa karvaa muistuttavia vetoja. Tussi vaikutti juuri sellaiselta tuotteelta, jolla saisi hyvinkin aidolta näyttävän lopputuloksen.

Kärki on rajaustussimainen ja siten aika helppo käyttää sellaisille henkilöille, jotka jollain tavalla osaavat piirtää tussilla.

Jälkeäkin tussilla saa tehtyä monenlaista. Sävyjä on tällä hetkellä valitettavasti vain yksi, ruskea. Tussilla kevyesti vetämällä saa kuitenkin tuollaista hennomman ruskeaa jälkeä, jonka uskoisin sopivan monelle blondille. Ja kuten kuvasta näkyy, kerrostamalla jäljestä saa hyvinkin tummaa. Ja sävy on sopivan kylmä, kuvaan sävy toistui hieman liian lämpimänä verrattuna siihen, mitä se luonnossa on. Kädelle swatchattuna ilman pohjustajaa tussi karkaili ihon juonteisiin, mutta kulmissa se ei ole ongelma, koska kasvojen iholla ei varsinaisesti tuollaisia juonteita ole. Ja usein muutenkin sipaisen luomilta ylijääneen pohjustajan kulmakarvoihin, joka viimeistään pysäyttää karkailun.

Tussilla oli helppo vedellä ohuita vetoja kulmiin, omissa kulmissani vain täytin aukkoja ja hieman korostin kulman kaarta, koska siltä alueelta mulla tällä hetkellä puuttuu aika paljon karvoja. Yllä olevassa kuvassa meikkaamaton kulma vasemmalla ja oikealla tussilla meikattu. Tussi kuivui aika lailla heti ja ei levinnyt päivän aikana yhtään mihinkään, joten kestävyyskin on loistavaa luokkaa. Tussia oli helppo ja nopea käyttää, tulos oli luonnollinen ja kestävä, joten voin kuvitella hyvinkin käyttäväni tämän tuotteen loppuun. Sillä kulmista sai heti paljon tarkkarajaisemmat ja skarpimmat.

Kiinnostaako kulmien tussilla meikkaaminen, vai pysytteletkö ennemmin perinteisemmissä kynissä ja geeleissä?

Fresh Me Up!

Bangerhead on mulle tuntematon merkki, toki olen sitä nähnyt netissä, mutta ensimmäisen tuotteeni sain vasta jokin aika sitten LivBoxin mukana. Kuivashampoiden suurkuluttajana uusi yksilö kokeiltavaksi ei haitannut lainkaan. Tykästyin myös pullon raikkaaseen, mutta silti leikkisän värikkääseen kuosiin. Inciä vilkaistuani innostuin myös siinä olleesta alumiinitärkkelyksestä, koska ykkössuosikkini COLAB käyttää juurikin sitä kuivashampoissa, olisiko tämä yhtä hyvä? Seassa tosin on myös perunatärkkelystä, joten heikentäisikö se tehoa kuinka paljon.

Fresh Me Up! lupaa raikastaa hiukset ja tuoda tuuheutta ja tekstuuria eli juurikin kaikkea sitä, mitä kuivashampoolta kaipaan. Usein laitan kuivashampoota puhtaisiinkin hiuksiin kohottamaan tyveä, mutta hiusteni pesuväliä pidennettyäni kaipaan kuivashampoolta nykyään myös hiusten raikastamista ja puhtaan näköiseksi saamista.

Minua tosin vähän ihmetytti tuo, että tuote sisältää gojimarjaa, koska miten se liittyy kuivashampooseen. Mutta luin netistä, että goji tunnetaan hiuksia ja ihoa hoitavista ominaisuuksista, joten kai se sitten on hyvä juttu.

Toinen hyvä juttu oli tuotteen tuoksu, kuivis tuoksuu ainakin näin alkuun hyvältä, hedelmäisen makealta, jopa överimakealta. Tiedä sitten kyllästyykö tuoksuun jossain vaiheessa, mutta näin kesän lähestyessä tuollainen tuoksu tuntuu ihan sopivalta. Tuoksu lisäksi haihtuu aika nopeasti, joten se ei jää häiritsemään päivän ajaksi.

Suihke sopii hyvin myös tummahiuksisille, koska sitä käyttäessäni se ei jättänyt minkäänlaista valkoista jälkeä hiuksiin. Suihketta tulee aika paineella ja se tuntuu päässä hetken aikaa kylmältä, mikä raikastaa mukavasti. Kuivashampoo tekee raikkauden lisäksi hiukset myös puhtaan näköisiksi ja ilmaviksi. Pientä nahkeuttakin tyvessä on havaittavissa, muttei mitenkään erityisen paljon ja en kokenut suihkeen tuovan hiuksiini niin paljon volyymiä, mitä kaipaisin. Enemmän kokisin tämän olevan pelkkä puhdistava kuivashampoo.

Kokonaisuutena koin Fresh Me Upin olevan keskitasoa. Hiusten raikastamiseen se on loistava, mutta volyymi jää puuttumaan. Plussaa tulee tuoksusta ja näkymättömyydestä, mutta pullon sekoituskuula tekee hulluksi ekasta kerrasta lähtien. Fresh Me Up on myös jokseenkin hintavaa, pullo maksaa lähes 14 euroa, joten se alkaa olla minulle siellä kipurajan yläpäässä. Käytän kuivashampoota niin paljon, etten hirveästi yli 10 euroa viitsisi maksaa. Jopa ehdoton ykkössuosikkini COLAB maksaa vähemmän. Joten tällä kertaa minusta ja Bangerheadista ei tullut kavereita.

Oletteko kokeilleet?

NYX Blush Taupe

Kesällä aavistuksen ruskettuneena pystyin aika hyvin käyttämään aurinkopuutereita varjostuksissa kasvoilla, mutta nyt täydellisesti ihoni sävyyn sopivan meikkivoiteen (Joe Blasco Ultrabase Alabaster) ja talven myötä kalpeammaksi muuttuneen ihonsävyni vuoksi alkoivat ne tuntumaan liian lämpimiltä. Ainoa tarpeeksi kylmä tuote (MUS Design) oli jo liian tumma valkoiselle iholleni. Aloinkin siis metsästää sopivaa varjostustuotetta kriteereinäni kylmä sävy ja puuterimaisuus, en halua kerrostaa ongelmarasvaisille kasvoilleni hirveää määrää voidemaisia tuotteita. Kolusin nettikauppoja löytämättä mitään sopivaa, lopulta käännyin blogien puoleen. Hurjan suuressa määrässä blogeja suositeltiin NYX poskipunaa sävyssä Taupe. Tutkin swatcheja, vertailin ja vakuutuin. Siispä sitä etsimään!

Se olikin vaikeampi tapaus löytää, nettikaupoissa se oli loppu joka paikasta, josta sitä löysin(onko tuote sitten lopetettu jo?). Suunnaksi siis eBay. Kaikki olivat melkeinpä amerikassa, euroopasta löysin ainoastaan HD-version, mutta tämän erittäin hyvän postauksen perusteella näin, ettei se sopisi liian keltaisena punapohjaiselle iholleni. Ja kun nimenomaan en nyt halunnut mitään lämmintä. Joten lopulta päätin ostaa sen amerikasta, vaikka mieluiten aina hankkisin euroopan sisäpuolelta kaikki. Hinnaksi tuli postikulut mukaan lukien 8€ ja risat ($8,94), joten eipä siitä hirveästi lompakko keventynyt.

Poskipunaksi sävy on tosi ruskea ja en tiedä käyttäisikö tuota kukaan varsinaisena poskipunana. Varjostusväriksi kylmä, punertava taupe on täydellinen, koska se aika hyvin imitoi kasvojen luonnollisia varjoja. Pigmenttiä tuotteessa on maltillisesti, joten sillä ei heti vetäise övereitä, kerrostamalla varovasti saa hyvinkin luonnollisen näköisen varjostuksen. Varsinaista contouringia en harrasta, mutta aika pyöreät posket omaavana on kiva pikkuisen sipaista jotain, joka tuo hieman muotoa kasvoihin. Ja jotta kasvot säilyvät tasapainoisina, sipaisen samalla Taupea myös leukalinjaan, sekä hiusrajaan vetämään korkeaa otsaani hieman alaspäin. Jos oikein on aikaa ja halua, onnistuu tuolla helposti nenänkin kevyt muotoilu.

Taupe on ensikosketukseni NYX-tuotteisiin ja sain siitä erittäin positiivisen vaikutelman. Nyt merkin viimein rantauduttua kunnolla suomeenkin, aion vierailla NYX-hyllyllä tutkimassa, mitä muuta kivaa ja suhteellisen edullista merkillä olisi tarjottavana. Varsinkin ne meikinkiinnityssuihkeet kiinnostavat kovasti.

Mitkä ovat teidän suosikkinne NYXiltä?

31 Day Challenge: Water Marble

Kynsitaiteessa mulle ehdottomasti vaikein juttu on vesimarmorointi, se ei ole onnistunut kuin ehkä kerran melkein kunnolla. Nytkin yritin haastetta ainakin neljästi ja epäonnistuin joka kerta. Siinä vain on liian kiire ja liian paljon liikkuvia osia, jotta osaisin sen tehdä. Propsit niille, jotka osaa. Joten luovutin perinteisen vesimarmoroinnin suhteen. Aloin tutkia netistä keinoa tehdä vastaavaa ilman vettä.

Parhaimmaksi menetelmäksi havaitsin tehdä marmoroinnin laittamalla pakastepussin päälle lakkaa ja tekemällä kuvion siihen dotting toolilla. Päälle vielä päällyslakkaa ja sen jälkeen kuvion annetaan kuivua. Lakkaa menee näihin aika paljon, kuten vesimarmorointeihinkin ja iso osa siitä lakasta menee hukkaan, joten tähän ei kannata mitään kallista tai lempparilakkaa käyttää, vaan jotain vähän "huonompia" lakkoja. Kuivumisen jälkeen syntynyt decal irroitetaan pinseteillä muovista, leikataan kynnen muotoiseksi ja liimataan kynteen aluslakan avulla, jos ei muoto ihan onnistunut, voi kärkeä vielä viilata tasaiseksi ja kynsinauhoja siistiä asetonilla ja siveltimellä. Päälle laitetaan lopuksi kerros päällyslakkaa. Muutama eka kuvio meni harjoitellessa, mutta kyllä se siitä vähitellen alkoi onnistua. Ja mikä parasta, ilman sitä kauheaa sotkua.

Valitsin lähestyvän vapun kunniaksi kirkkaita värejä ja hyvin pigmenttisiä cremelakkoja, jotta muoville ei tarvitsisi levittää miljoonaa kerrosta. Valintani lakoiksi olivat taivaansininen Rimmel Sky High, hot pinkki H&M City, vähän blingiä tuomaan vaaleanvihreä Rimmel Cocktail Colour Cutie Colada, kirkkaankeltainen MNY 749 ja vaaleanvihreä Essie Navigate Her.

Tällaiset niistä sitten tuli! Ei täydelliset, mutta huomattavasti enemmän vesimarmorointia muistuttavat kuin ikinä olisin saanut tehtyä sillä oikealla menetelmällä. Seuraavalla kerralla täytyy yrittää tehdä pienempiä kuvioita, jotta isompi osa niistä mahtuisi kynnelle. Tykkään kuitenkin kynsistä, ne on tuollaiset vähän retrot, vähän trooppiset ja vähän happotrippiäkin on ehkä mukana. :D

Käytetyt lakat

Kuviot kuivumassa

Oletteko kokeilleet vaihtoehtoisia tapoja tehdä vesimarmorointia? Vai osaatteko vesimarmoroida oikeasti?

Edullinen markettihuulilakka

Paljastetaan arkistojen kätköistä eräs kauan julkaisua odottanut postaus. Mulla on nyt blogin kanssa jokin lukko kun en keksi mitään kirjoitettavaa. Sama vähän kosmetiikankin suhteen, ei kiinnosta ostaa mitään tai edes kierrellä kosmetiikkaosastoja. Ei edes vaikka nyt muuton jälkeen mulla on Stockmann ja Sokos alle kilometrin päässä. Ehkä olen vielä vain väsynyt. Mutta jos teillä on postaustoiveita niin niitä otetaan nyt vastaan enemmän kuin mielellään.

Joulun aikoihin ostin tämän Evelinen Lip Lacquerin, josta olen siitä lähtien tykännyt kovasti. Kuvatkin ovat huulikuvaa lukuun ottamatta joulukuulta, koska ahkerassa käytössä ollut lakka on pyörinyt laukuissa ja ties missä niin, että nykyään siitä on aika pitkälti tuo kultainen painatus kulunut pois hylsystä. Syy, miksi postaus lykkääntyi näin pitkään on, että se on mahdottoman vaikea kuvata. Olen saanut sen näyttämään liian tummalta, liian siniseltä, liian violetilta, kerran jopa punaiselta! Kuvausyrityksiä on ollut lukuisia, muttei se koskaan näy kameralla kuten pitäisi. Siksi näissäkin kuvissa sävy vaihtelee, mutta huulikuvaan sain sen lopultakin lähestulkoon toistumaan oikein.

Sävyjä oli valittavissa lähemmäs kymmenen ja niissä pysyteltiin aika perinteisissä sävyissä. Oli näitä nudempia, sitten oli vaaleanpunaisempia/pinkimpiä ja punaisen eri sävyjä. Omakseni valitsin nudeista tummemman, sävyn 402, koska siinä oli Youtubegurujen suosima tuollainen harmahtavan likaisen mauve vivahde, muistuttaa monia gurujen käyttämiä sävyjä, kuten... mitähän tähän osaisin heittää yhtäkkiä... no vaikka Anastasian Lovely tai Dusty Rose. Toki tämä ei ole matta, mutta siitä saa mattaisen laittamalla päälle vaikka irtopuuteria.

Arvokkaalta tuntuvan hylsyn sisältä paljastuu melko perinteinen applikaattori. Varsi on hurjan pitkä ja se tuottikin alussa vähän vaikeuksia, ennen kuin sen käyttöön tottui. Ohut applikaattori meinasi suihkia kasvoilla vähän mihin sattuu, kun sitä piti hallita tuollaisella pitkällä kepillä. Mutta siihen tottuu nopeasti.

Applikattori nappaa itseensä juuri sopivasti kermaista massaa, joka on tosiaan kuin sulatettua huulipunaa. Applikaattorilla saa rajattua huulet tarkasti ilman kynää, samalla kun kevyen karkkimaiselta tuoksuva puna levittyy kauniisti huulille yhdellä vedolla. Hetken huulilla oltuaan puna käyttäytyy kuin puikkomainen huulipuna. Pysyy paikoillaan, eikä tunnu huulilla juuri miltään. Siinä ei ollut pelkäämääni huulikiiltomaista tunnetta, vaikkei sävy matta olekaan. Cremenä se myös pitää huulet hyvin kosteutettuna, eikä puna tunnu kuivalta.

Sen vuoksi kuluminenkin on cremepunille tyypilliseen tapaan aika nopeaa jos syö tai juo. Muuten puna pysyy huulilla kyllä vaikka koko päivän. Kuluminenkin on aika huomaamatonta, koska ainakin tämä sävy jättää jälkeensä kevyen stainin, vaikka itse puna olisikin jo kulunut pois. Punaa on helppo lisäilläkin tarpeen tullen. Melko huoleton sävy siis, jota ei tarvitse vahtia pitkin päivää. Suosittelen!

Oletteko kokeilleet ja onko teillä suositella muita hyviä huulilakkoja?

W7 Mattapaletit

Keneltäkään kosmetiikkajuttuja seuraavalta ei ole jäänyt huomaamatta runsas nudepalettien määrä. Vähän joka merkiltä löytyy jo omansa ja erittäin edullinen W7 on toki myös lähtenyt mukaan tähän trendiin. Merkillä on lukuisia shimmerisiä ja shimmer/matta -yhdistelmiä luomiväripaleteissaan, mutta myös kaksi lähestulkoon mattaa palettia. En voinut vastustaa niitä, koska pakkaus on hieno hintaan nähden ja sävymaailma minun päivittäin käyttämiäni ruskeita sävyjä. Paletilla on hintaa Keskisellä hieman yli 4 euroa, joten nuo ovat hyvin lompakkoystävällisiä. Sillä 4 eurolla saat tukevan peltipakkauksen lisäksi 6 luomivärisävyä. Joka sävyllä on jopa nimi, harvinaista näissä halppiksissa. Pidän myös siitä, ettei pakkauksessa ole mitään ylimääräistä, kuten peilejä tai siveltimiä.

In The Mood

Molemmat paletit ovat aika suoria Urban Decayn Naked Basics jäljitelmiä. Nimetkin jossain määrin paikoitellen muistuttavat toisiaan(esimerkiksi W7 Shrimp, Venice, vs. UD Skimp, Venus,), mutta niitä on vähän sekoiteltu paletista toiseen, ettei mukamas kopiointi olisi niin ilmiselvää. Mood-paletti on hyvin ykkös Basics-paletin kaltainen. Se sisältää melko lämpimiä sävyjä.

Vaaleanpunertavaan taittava lähes valkoinen Shrimp on ainoa shimmersävy. Oops on keltainen ihonsävyinen ja sen viereinen Venice on vastaava, mutta punapohjainen. Wink on vaaleahko taupe, täyteläisen suklainen ruskea Katie ja lopuksi musta Cargo.

In The City

Basics 2 -palettia jäljittelee tämä City, joka on hieman tuollainen harmahtavampi, kylmempi ja kalvakampi versio edellisestä. Toisaalta kuitenkin tässä on hieman tummempia sävyjä vasemmassa reunassa. Siinä missä Moodissa oli hyvin vaaleita kermaisia sävyjä, on Cityssä se osio aavistuksen tummempi ja harmaampi. Oikean reunan kolme sävyä taas ovat Moodia vaaleampia.

Edellisen tapaan ensimmäinen sävy vasemmalta, Wigwam, on shimmer. Se on hyvin lähellä ihon sävyä ja Moodin Shrimpistä poiketen persikkaisempi. Aavistuksen tummempi, mutta edelleen hyvin ihonvärinen ja persikkainen, on Troy. Se muistuttaa Veniceä, mutta Venice on sinertävämpi. Loput sävyt ovatkin hyvin lähellä toisiaan, ovatko jopa liiankin lähellä. Kenties sulautuvat luomella yhdeksi ja samaksi sävyksi. Brass on haalea taupe, kuin vaaleampi versio Moodin Winkistä. Touch on myös Winkin kaltainen, mutta lämpimämpi, Autumn vähän kuin kylmempi versio Touchista, mutta tummempi kuin Wink ja Andrea mutaisen tumma lämmin, aavistuksen ruskehtava harmaa.

City jää näistä kahdesta minun silmissäni kakkoseksi muutenkin kuin nimensä puolesta. Tykkään, että silmämeikissä on vähän kontrastia sävyjen välillä ja siten Mood vastaa paremmin tarpeitani. Ei Citykään toki huono ole, mutta siihen pitää lainata jotain hieman tummempaa sävyä jostain muualta.

Molempien palettien sävyt ovat melko jauhoisia, kuten halppiksilta saattaa odottaa. Levitettäessä ne varisevat aika paljon, mutta jauhoisuuteensa nähden häivyttyvät todella helposti. Häivyteltävyys on verrannollinen kestosuosikkiini Flormarin ruskeaan viisikkoon, se toki ei ole näin jauhoinen. W7 päihittää silti kevyesti Isadoran Matte Chocolates-paletin, jonka kanssa en ole koskaan oikein päässyt sinuiksi. Sen kanssa meikin tekeminen on jotenkin työlästä ja häivyttäminen vaikeaa.

W7 paleteissa vaaleissa sävyissä pigmenttiä on maltillisesti, mutta tummat ovat hintaan nähden hyvälaatuisia. Paleteista ei löydy mitään kosmetiikkafriikeille uniikkia must have -sävyä, mutta perusmeikkaajalle ja etenkin meikkien maailmaan vasta tutustuvalle näistä on iloa. Samoin paletit voivat olla hyödyllisiä, jos mietit aitojen Nakedien ostamista, muttet ole aivan varma, onko sävymaailma juuri sinua.

Vielä loppuun vertailu Nakedien ja näiden välillä

Kuva

Jotta postauksesta ei tule hirveän pitkää niin jätän meikkilookit paleteilla vielä toiseen postaukseen. Toiveitakin saa esittää, jos haluaisitte nähdä joitain tiettyjä sävyjä käytössä. :)


Kumpi paleteista olisi enemmän sinun makuusi?